Litokairan soidensuojelualue sijaitsee aivan Oijärven kultaesiintymän vieressä ja kuuluu Natura-alueeseen.

www.metsa.fi/page.asp?Section=2499

Katso kauniita Luhdan kuvia Litokairasta

www.leuku.fi/testi.php

Katso myös Pudasjärven tutkitut suot

http://www.gtk.fi/aineistot/Turvekartta/turveroot/pudasjarvi.htm

sekä Peukaloperänaro Kärppasuon pohjoispuolella tutkimus s. 8

http://www.suoseura.fi/suo/pdf/Suo56_Laitinen.pdf

Sama paikka http://polku.net/Luontokuvaus/Retki.asp?ID=400

Kärppäsuo-Räinansuo ja Iso-kalliosuon kartta läytyy täältä

www.forestinfo.fi/etelasuomi/pohjanmaa/kartat/171_172_karppasuo_yli-ii_pudasjarvi_paratiisinsuo_isokalliosuo_pudasjarvi.pdf

C. Iso Kalliosuo

Iso Kalliosuon luoteisosa on erinomainen, osittain suursarainen ja ravinteisuustasoltaan mesotrofinen avosuo. Suursaroista vallitsevin on jouhisara. Luoteisosan lajistosta löytyy mm. siniheinä, myrkkykeiso, kurjenjalka ja luhtakuusio. Rimmillä kasvaa rimpivesihernettä, rimpivihvilää, villapääluikkaa ja hoikkavillaa. Alueella myös muutamia luhtaisia järvikorteläiskiä. Pohjoisreunan oja on paikoitellen vähän kuivattanut suon reunaa. Itään päin mentäessä luoteisjuotin keskusosa on rimpinevaa, jonka välipinnalta löytyi useita suovalkkuesiintymiä. Pohjoisreunassa kasvoi myös punakämmekkä. Juotin kaakkoisosa on rimpinevaa joka muuttuu itään päin mentäessä vetisemmäksi.

Suon pohjoisosan poikki vedetty tie on hieman kuivattanut ympäröivää lyhytkorsinevaa, mutta ei merkittävästi. Suon pohjoisallas on reunoilta lyhytkorsinevaa, märemmissä paikoissa on suursaraisuutta (pullosara). Suotyyppi muuttuu altaan keskusosiin mentäessä rimpinevaksi länsipuolella. Päätyypiltään pohjoisosa on oligotrofista ja vetistä lyhytkorsinevaa, jossa on hieman myös rahkaisuutta. Inventointipäivänä paikalla oli myös kapustarinta.

Suo muuttuu etelään päin mentäessä ravinteisemmaksi ja vetisemmäksi ja rimpiä alkaa olla n. 400 metrin päässä tiestä. Lievää mesotrofiaa alueella kuvaavat kurjenjalka ja kastikka. Tämän eteläisemmän juotin länsipuolella tien vaikutus näkyy suursaraisuuden lisääntymisenä altaan länsiosassa tien kohdalla. Altaan keskiosassa on jonkin verran luhtaisuutta, ja lajeista kuvaavimpia ovat rimpivesiherne, järvikorte ja raate. Luhtakuusiota on paikoitellen paljon. Vetinen keskiosa on suurimmaksi osaksi lyhytkorsinevaa, mutta etelään päin mentäessä suotyyppi muuttuu suursaranevaksi ja suursararämeeksi. Eteläosissa rämeisyyttä ja lajeina mm. siniheinä, pullosara, kurjenjalka, myrkkykeiso ja vaivaiskoivu.

Iso Kalliosuon kaikki kolme tien erottamaa suoallasta käytiin lävitse lukuunottamatta luoteisjuotin lounaisosaa ja eteläaltaan kaakkoisosia. Lisäksi käytiin lävitse Ison Kalliosuon länsipuolinen Ojanpuronlatvasuo.

Ojapuronlatvasuo

Ojapuronlatvasuo on oligo-mesotrofinen. Länsiosaltaan oligotrofinen ja rahkainen lyhytkorsineva muuttuu eteläpohjukassa suursaranevaksi ja suursararämeeksi, jossa myös rimpisyyttä. Rimmissä rimpivihvilää ja mättäillä siniheinää. Suotyyppi muuttuu itäosassa rimpinevaksi. Mesotrofisuus näkyy selvästi koillisosissa luhtakuusion, siniheinän, myrkkykeison ja kurjenjalan ilmentämänä. Alueella on myös vaaleasaraesiintymä.

Alueiden luontoarvoista

Iso Kalliosuo-Paratiisinsuon suot ovat huomattavan vaihtelevia ja ne sisältävät monipuolisen kokoelman karuja ja keskireheviä nevoja ja rämeitä. Alueen soilla on vähintään seudullista merkitystä. Valtaosa suomuodostumista on reunaojituksista, alueella olevasta tiestä sekä reunametsissä harjoitetusta metsätaloudesta huolimatta säilyttänyt vesitaloutensa. Useimpien suoaltaiden luonnontilaisuus on säilynyt huomattavan hyvin niin prosenttimittarilla (>90 %) kuin maastohavaintojen perusteella.

Maakuntaliitto on vastineessaan tuonut julki sen, että alue on suoluonnon ja ihmistoiminnan muuttaman luonnon mosaiikkia, jonka halki kulkee tie ja jossa on ojituksia ja kangasjuotteja. On luontevaa, että näin laaja (>1500 ha) alueen soiden ja kangasmaiden muodostama kokonaisuus on rakenteeltaan jossakin määrin mosaiikkimainen. Vastaava tosiasia on se, että tämä soiden ja kangasmaiden mosaiikkirakenne luontaisena yleensä lisää alueen luonnonsuojelubiologista arvoa. Läheiset suoaltaat myöskin vaikuttavat toisien altaiden arvoon positiivisesti.

 

 

Litokaira

Koodi FI1103827
Kunta Pudasjärvi, Ranua, Kuivaniemi
Pinta-ala (ha) 30 382
Aluetyyppi SCI/SPA

Alueen kuvaus:

Litokaira on erämaaluonnon suojelun kannalta Suomen merkittävimpiä alueita, jolla on erittäin edustava lintu- ja nisäkäslajisto. Litokairan laajat luonnontilaiset aapasuot ovat kaikin puolin edustavia. Metsät koostuvat erikokoisista suosaarekkeista ja ne ovat mänty-, kuusi- tai lehtipuuvaltaisia. Paikoin on nuorehkoja luonnontilaisia, palon jälkeen syntyneitä, lehtipuuvaltaisia metsiä. Lahopuuta metsissä on keskimäärin melko runsaasti.

Nuoret metsät ovat pääasiassa viljelymänniköitä ja ne sijoittuvat uittoreittinä toimineen Kivijoen varteen. Alueen metsiensuojelullinen merkitys on erittäin suuri. Lapiosuon soidensuojelualue eli Litokaira on tunnettu Suomen eteläisimpänä "oikeana" erämaana, jonka metsät ovat säilyneet pohjanmaalaisittain poikkeuksellisen luonnontilaisina.

Suojelutilanne (%):

Valtion luonnonsuojelualue 85
Metsähallituksen päätöksellä suojeltu valtion metsä <1
Maa-aineslain nojalla suojeltu harju tai kallioalue 1

Alueen yhteys suojeluohjelmiin ja suojelun toteuttaminen:

Suurin osa kohteesta on soidensuojelualuetta. Puolakkavaara kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena sekä maa-aines- ja metsälain keinoin.

Luontodirektiivin luontotyypit (%):

Aapasuot* 65
Keidassuot* 10
Humuspitoiset lammet ja järvet 2
Pikkujoet ja purot 1
Puustoiset suot* 3
Lähteet ja lähdesuot <1
Letot <1
Luonnonmetsät* 15

*priorisoitu luontotyyppi 

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

Ampuhaukka Falco columbarius
Helmipöllö Aegolius funereus
Hiiripöllö Surnia ulula
Kapustarinta Pluvialis apricaria
Kuikka Gavia arctica
Kurki Grus grus
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Liro Tringa glareola
Metso Tetrao urogallus
Palokärki Dryocopus martius
Pohjantikka Picoides tridactylus
Pyy Bonasa bonasia
Sinisuohaukka Circus cyaneus
Suokukko Philomachus pugnax
Suopöllö Asio flammeus
Uivelo Phalaropus lobatus
Varpuspöllö Glaucidium passerinum

Lisäksi kolme uhanalaista lajia, joiden tiedot ovat salassapidettäviä.

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

Karhu Ursus arctos
Susi Canis lupus

 

 

 

saunajärven paratiisi
©2014 Saunajärven paratiisi - suntuubi.com